Ase haettiin postista 3.4. M14:n pakkaukseen tottuneelle taittotukkinen AKS-74 oli jo paketiltaankin varsin pienikokoinen. Pakkaus sisältää normaalit aseen mukana tulevat varusteet, eli aseen lisäksi: hi-cap lippaan, akun, laturin, kantohihnan ja puhdistustikun. Lisäksi mukaan oli laitettu vuokrauskäyttöä varten maski, tästä myös kiitokset Jamatikille.
Ase on pieneen kokoonsa suhteutettuna yllättävänkin painava, samaa luokkaa tavallisen AK-47 aseen kanssa. Ase on täysin metallinen, lukuunottamatta etu- ja taka-kahvaa. Etukahva on valmistajan paljon mainostamaa Aitoa puuta, eli kaksi tehdasjyrsittyä puupalaa. Puinen etukahva on yllättävän hyvin hiottu, eikä pinnassa ole juurikaan näkyvissä työstöjälkiä. Puinen pinta tuntuu käytössä mukavammalta kuin muovinen, tosin en ymmärrä miksi taka-kahva on valmistettu muovista.
Moottori löytyy taka-kahvan sisältä, kiinalaisvalmisteinen moottori piti ensimmäisten testien perusteella hieman epäilyttävän paljon ääntä. Ääniongelman syy selvisi kahdesta löysästä ruuvista, jotka pitävät moottorin kiinni rataslaatikossa. Myös rataslaatikon ruuvit olivat hieman löysällä, tämä lienee kiinalaisvalmistajien tapa kiristää ruuveja, koska jokaisessa kiinalaisessa aseessa tuntuu olevan sama ongelma.
Erikoisen hyvän ratkaisun Kalash on tehnyt aseen sähköjen rakentamisessa, johdot kulkevat rataslaatikon päällä, akkukotelossa. Tämä helpottaa huoltoa ja alkuperäisten johtojen vaihtamista paksumpiin. Johtojen vaihtaminen on suositeltavaa varsinkin suuremman akun hankinnan yhteydessä, koska alkuperäiset johdot aiheuttavat semillä ammuttaessa huomattavan viiveen. Akkukotelosta löytyy myös sulake, joka on onneksi lattamallinen, joten sopivankokoisen sulakkeen voi hajonneen tilalle hakea lähimmästä autosta.
Akku sijoitetaan ainoaan vapaaseen tilaan aseen sisälle, eli rataslaatikon päälle. AK-sarjalle tyypillinen lukon kansi aukeaa saranoidusti painamalla lukituspainiketta, joten akun vaihto sujuu helposti ilman työkaluja pelikentälläkin. Akku on rakennettu seitsemästä sormipariston paksuisesta, mutta lyhyemmistä kennoista, joille on luvattu 1100mAh kesto. Akku ladattiin ennen ensimmäistäkään testiammuntaa 3 tuntia mukana tulleella laturilla. Alkuperäinen akku kestää hyvin päivän pelit, testilaukauksia aseella ammuttiin 3 lippaallista ja pelissä 2 lipasta.
Lipas on aseen yksi aseen harvoja huonoja puolia. Mukana tullut hi-cap lipas on yläosan etureunasta liian leveä aseeseen, joten lippaan asettaminen vaatii hieman tekniikkaa ja väkivaltaa. Lukitus kuitenkin toimii, eikä lipas juurikaan heilu paikallaan, joten liian leveä etureuna jäykistää kyllä asetta hyvin. Toinen lippaan suunnitteluvirhe havaittiin, kun ase annettiin yhdelle tiimiläiselle "puolueettomaan testaukseen". Lipas ei syöttänyt yhtään kuulaa, vaikka kuinka yritettiin rullata kuulia panoskuiluun, ei mitään tapahtunut. Olin juuri suihkuttanut silikoni-spraylla piipun ja panoskuilun osat, sekä puhdistanut piipun. Jostakin käsittämättömästä syystä lippaan syöttöjousi oli samalla irronnut keskiakselista, joten vaikka lipasta rullasi, jousi pyöri tyhjää. Epäilisin että jousi oli alunperinkin asennettu väärin, koska normaalisti jousen pää kiertää koko akselin, eikä jousen irtoaminen tällöin ole mahdollista. Vika oli kohtalaisen helppo korjata, tosin kannattaa muistaa että purkautuneen jousen kokoaminen takaisin paikalleen EI ole mukava homma.
Lipas koostuu kuoresta ja sisäosa kahdesta puolikkaasta, kuoren saa helposti irti työntämällä aluksi lippaan yläosan tappi irti ja avaamalla alaosan torx-ruuvi. Lippaan sisäosan puolikkaat ovat yhdessä viidellä ruuvilla ja syöttörattaan lukitusrenkaalla. Lukitusrenkaan saa pois sopivalla ruuvimeisselillä vääntämällä, mutta ei kannata käyttää voimaa, sillä rengas pitää saada ehjänä myös takaisin paikalleen. Kun puolikkaat saa erilleen, on lippaan osat jo hyvin käsillä. Syöttörattaan päällä on kansi, jonka saa nostamalla pois kolostaan, kannattaa huomioida miten puolin kansi oli paikallaan. Syöttörattaan sisältä löytyy jousi, jonka U:n mallinen pää kuuluisi olla keskellä olevassa akselissa. Jousi tulee asentaa oikein päin akselille, tämä selviää hieman miettimällä, sekä oheisista kuvista. Lippaan rattaistoon ei kannattane lisätä kovin jäykkää rasvaa, koska se saattaa haitata kuulien syöttöä. Silikoni-spray lienee parasta tähän tarkoitukseen.
Tulenvalitsin on toinen huonosti suunniteltu osa aseessa. Ongelmana on että valitsin on liian löysä, eikä lukkiudu kunnolla valittuun asentoon. Suurin vika tässä havaitaan kun aseella ammutaan sarjatulella. Ase tärisee sarjatulella kohtalaisesti, joten tulenvalitsin tipahtaa pienen sarjan jälkeen kerta-tulelle. Tämä aiheuttaa tiukassa pelitilanteessa erittäin häiritsevän ongelman, ja saattaa hyvinkin aiheuttaa pelaajan tappion. Vika korjaantunee sopivan paksuisella kumitiivisteellä, jolla saadaan kiristettyä tulenvalitsimen ja rungon välistä liitosta. Kyseinen toimenpide tullaan suorittamaan tälle aseelle, ja tehdyistä korjauksista tullaan kertomaan täällä lisää.
Aseen tarkkuus ja kantama riittää hyvin, ainakin suhteessa aseen kokoon. Perä taitettuna AKS on hyvin ketterä, tästä on hyötyä varsinkin sisätiloissa tai tiheässä metsässä hyökkäämiseen, sekä nopeaan ja huomaamattomaan liikkumiseen. Itse M14:aan tottuneena AKS-74 tuntuu hyvinkin mukavalta, ja sopii hyvin myös tarkka-ampujan lähitaisteluaseeksi. Aseen paino on juuri passeli joten sitä jaksaa kantaa olalla pitkiäkin matkoja. Tähtääminen on yksinkertaisilla tähtäimillä nopeaa ja helppoa, aseella pystyy ampumaan kohtalaisen tarkasti lonkaltakin. Hämärässäkin tähtäys onnistuu riittävän hyvin, joten ase soveltuu erittäin monipuoliseen sotimiseen.
